Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen, myönteinen ja toiveikas tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä terapiassa rohkaistaan asiakasta kehittämään luovia ratkaisuja, mitä edistetään tutkimalla ja hyödyntämällä asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista. Myös haaveista, unelmista ja tavoitteista puhutaan. Menneisyydestä ja sen ikävistä, merkityksellisistä tapahtumista puhutaan siinä määrin, kun on tarpeellista. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana - takapakit eivät ole epäonnistumisia vaan oppimiskokemuksia.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat olleet paremmin hallinnassa tai jokin tavoite on toteutunut, vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa asiakkaan vahvuuksia ja tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä ja huomioida nämä. Uusien näkökulmien aktiivisen työstämisen lisäksi olennaista on ideoida terapeutin kanssa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja testata niitä. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori ovat tärkeitä ratkaisukeskeisessä terapiassa.

Ratkaisukeskeinen työtapa on konstruktiivinen, ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLP-tekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä tai sopimuksia.

Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään ratkaisukeskeisyydessä voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa myös yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa terapiaa on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä kaikille osapuolille.

Helsinki