Psykofyysisen terapian ja psykoterapian lähtökohtana on kehon ja mielen erottamaton yhteys. Keho viestittää sanojen ja tietoisuutemme ulottumattomissa olevaa tietoa ja kokemusta. Kehon tila ilmaisee mielen tilaa ja mielen tila kehon tilaa. Mitä paremmassa sovussa olemme itsemme ja kehomme kanssa, sitä paremmin voimme ottaa synnynnäisiä voimavarojamme käyttöön työssä, leikissä, rakkaudessa ja oppimisessa.

Kehossa tapahtuu hienovireistä jäsentymistä ja muutosta kaikessa toiminnassa ja vuorovaikutussuhteissa. Nämä pienet muutokset tapahtuvat jatkuvana virtana ja ilmenevät mm. asennoissa, liikkeissä, eleissä, ilmeissä, äänensävyissä, lihastonuksessa ja hengityksessä. Tällaiset kehon tiedostamattomat järjestäytymisen mallit syntyvät ja kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja muokkautuvat edelleen nuoruuden aikana. Näistä pienistä liikahduksista ja niihin liittyvistä tunteista ja ajatuksista on mahdollista tulla tietoiseksi, luopua tarpeettomista ja oppia tämänhetkisen elämän kannalta toimivampia malleja.

Psykofyysisessä terapiassa työskennellään asiakkaan esille ottamien ongelmien sanoittamisen lisäksi kehollisin menetelmin. Kehoon vaikuttamisen kautta voidaan tavoittaa tunteita ja kokemuksia, joiden sanoittaminen ei jostain syystä ole mahdollista. Kehon tila ilmaisee mielen tilaa ja mielen tila kehon tilaa. Terapiassa huomiota kiinnitetään kehotietoisuuteen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Terapeutin jakama ymmärrys autonominen hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä on keskeistä.

Psykofyysinen terapia etenee hienovaraisesti asiakkaan tilanne ja tarpeet huomioiden. Apua kannattaa hakea, kun kärsii esimerkiksi paniikista, ahdistuksesta, masennuksesta, itsetuhoisuudesta tai seksuaalisista ongelmista. Kehopsykoterapia on avuksi myös traumaattisista kokemuksista kärsiville.

Lisätietoa: www.psykofyysinenpsykoterapia.fi, www.luonne.fi