Riippuvaisen läheiset hakeutuvat usein ennen riippuvaista itseään terapeuttisen tuen piiriin, mikä voi herättää riippuvaisen itsensäkin hakemaan apua. Läheinen tarvitsee tukea voidakseen elää mahdollisimman normaalia ja rikasta elämää riippuvaisesta läheisestä huolimatta. Tukea tarvitsevat myös riippuvaisen lapset ja ne traumatisoituneet aikuiset, jotka ovat eläneet riippuvaisen vanhemman kanssa.

Etenkin riippuvaisen puoliso tai joku lapsista saattaa sairastua läheisriippuvuuteen. Läheisriippuvuus on sosiaalisen riippuvuuden muoto, joka ymmärretään nimensä vuoksi usein väärin. Jokainen on riippuvainen läheisistä ihmisistä, terveen ja sairaan riippuvuuden välillä on kuitenkin ero. Läheisriippuvuus sairautena on riippuvaisen tunne-elämää ja toimintaa haittaava tila, joka kehittyy altistuttaessa pitkäaikaisesti tunteiden avoimen ilmaisun ja suoran keskustelun estävälle käyttäytymiselle.

Läheisriippuvuuden juuret ovat usein lapsuuden ihmissuhteissa, mutta kuka tahansa voi sairastua läheisriippuvuuteen epäsuotuisassa ympäristössä. Sairastuttava ihmissuhde on usein kotona, mutta se voi olla myös työpaikalla tai muussa yhteisössä. Yhteistä näille ihmissuhteille on tasavertaisen ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen puuttuminen. Läheisriippuvuuteen johtavissa ihmissuhteissa päätökset syntyvät vallankäytön seurauksena. Läheisriippuvuus voi muistuttaa mitä tahansa riippuvuutta pakonomaisuudessaan silloin, kun toisen ihmisen miellyttämisestä, hoitamisesta ja auttamisesta tai kontrolloimisesta tulee elämässä hyvin tärkeää.

Läheisriippuvuuden oireet ovat fyysisiä ja psyykkisiä. Ne ulottuvat sekä tunne-elämään että käyttäytymiseen. Oireita ovat mm. voimakas kontrolloimisen tarve, ylikorostunut vastuullisuus tai vastuuttomuus, masennus, ahdistus, viha, pelkotilat, syömishäiriöt, uupumus ja kehon kiputilat.

Toipumisessa pyritään löytämään arvokas aikuisuus, johon kuuluvat hyvät vuorovaikutussuhteet, kyky kieltäytyä toisten painostuksesta sekä toisten huomioon ottaminen ja hoitaminen itseä uhraamatta. Siihen kuuluvat elämän tarkoituksellisuus, terveet valinnat ja vastuullisuus. Tärkeä on myös tunne siitä, että pystyy itse vaikuttamaan tapahtumiin omalla käyttäytymisellään.

Lisätietoa: www.paihdelinkki.fi, www.al-anon.fi

Sosiaalinen riippuvuus on ryhmäpaineen alla muodostunut riippuvuus, esimerkiksi huumeiden käytön tai varastelun aloittaminen kaveriporukan mukana. Ryhmäpaine on ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistamaa painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaine voi saada ihmisen tekemään asioita, joita hän ei normaalioloissa tekisi ja se voi olla uhrille traumaattinen kokemus tai sillä voi olla haavoittavia kauaskantoisia seurauksia koko ihmisen elämänkaaren mittakaavassa.

Sosiaalinen riippuvuus voi johtaa psyykkiseen ja fyysiseen riippuvuuteen. Sosiaaliseen riippuvuuteen voidaan myös rinnastaa tiukan uskonnollisen tai muun ryhmän sisäisen kurin ylläpitämä voimakas pelon ja turvattomuuden sävyttämä henkinen riippuvuus. Tällaisesta ryhmästä tai yhteisöstä voi olla erittäin vaikea irtautua ja siitä on usein seurauksena esimerkiksi läheisistä eristäminen. Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi murtaa koko elämän ja ihminen saattaa tarvita terapeuttista tukea rakentaakseen paitsi sosiaalisen verkostonsa myös identiteettinsä uudelleen.

Sosiaalisen median suosion lisääntyessä on ryhmäpaineen väärinkäyttö Internetissä lisääntynyt. Koska sosiaalinen verkosto, esimerkiksi Facebook kirjaa käyttäjien ystäväpiirin tekemiset, tietoa voidaan hyödyntää painostettaessa uhria toimimaan samoin. Tämä voi johtaa samankaltaistumiseen ja käyttäjien yksilöllinen toiminta vähenee. Internetissä harjoitetun ryhmäpaineen väärinkäytön seuraukset ovat vakavia ja uhreille haavoittavia.

Lisätietoa: www.uskontojenuhrientuki.fi, www.netari.fi

Toiminnallinen riippuvuus voi syntyä mihin tahansa toimintaan, joka tuottaa nopeaa mielihyvää, suuria elämyksiä ja tunteita esimerkiksi seksiin, shoppailuun, työhön, sosiaalisessa mediassa olemiseen, pelaamiseen, liikuntaan, syömiseen jne. Mikä tahansa normaali käyttäytyminen voi muuttua riippuvuuskäyttäytymiseksi, kun toiminnasta tulee keinotekoinen tunteiden lähde.

Päihderiippuvuuden tavoin toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy voimakasta halua tai pakkoa, kyseisen toiminnan hallinnan heikkenemistä ja sen lopettamisen vaikeutta. Tyypillistä on myös, että toimintaa jatketaan sen tuottamista suuristakin haitoista huolimatta ja jos toimintaa ei jostain syystä voida toteuttaa, siitä seuraa turhautumista, suuttumista ja vieroitusoireita.

Toiminnalliset riippuvuudet palvelevat muiden riippuvuuksien tavoin monenlaisia tarpeita. Joku tavoittelee niiden avulla turvallisuutta, toinen seikkailua tai jännitystä. Someriippuvuudella tavoitellaan yhteyttä muihin ihmisiin. Siihen liittyy vahvasti yksilön ihmissuhteet ja oma identiteetti. Somessa ollaan yhteydessä toisiin ja luodaan uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja. Somen käytön muuttuminen ongelmaksi tapahtuu vaivihkaa ja ongelmaa voi olla vaikea havaita. Someriippuvuutta selitetään paitsi jäämisen  (FOMO eli fear of missing out) kokemuksen avulla. Paitsi jäämisen tunteen heräämiseen liittyy negatiivisten tunteiden kuten yksinäisyyden ja tylsyyden välttely. Yksilö kokee ahdistusta ja ärtymystä, jos ei pääse osaksi somen tapahtumakenttää. Tuoreen tutkimuksen mukaan Facebook-fiidin jatkuva selailu aiheuttaa aivoissa samanlaista aktivaatiota kuin kokaiinin käyttö.

Selkein merkki someriippuvuudesta on se, ettei pysty laittamaan somea pois näkyvistä, vaikka joku läheinen sitä pyytää. Toinen merkki on se, ettei pysty irtautumaan somesta, vaikka pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Vakava someriippuvuus oirehtii samoin kuin nettiriippuvuus tai muut toiminnalliset riippuvuudet. Seurauksena on väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyisyyttä.

Toiminnallisia riippuvuuksia on yleensä vaikeampi tunnistaa, koska yhteiskunnan rakenteet tukevat niitä: on sosiaalisesti hyväksyttävää täyttää elämä työnteolla, urheilulla tai shoppailulla. Toiminnallisia riippuvuuksia on myös helpompi salata kuin esim. päihdeongelmaa. Hävettävinä ja salattavina käyttäytymismalleina ne kuitenkin yleensä eristävät ihmistä  elleivät fyysisesti niin ainakin henkisesti  sellaisista kanssaihmisistä, joilla kyseistä ongelmaa ei ole.

Vaikka toiminnallisissa riippuvuuksissa ei käytetä kemiallista ainetta, aivojen välittäjäaineiden tuottamat reaktiot ovat samansuuntaisia kuin nautittaessa päihteitä, ja pikku hiljaa toiminta muuttuu kontrolloimattomaksi häiriten pahasti normaalia arkea.

Lisätietoa: www.paihdelinkki.fi, www.seksiriippuvuus.fi

Riippuvuuden kehittymisessä oppimiskokemuksilla, vaikeilla elämäntilanteilla ja perinnöllisillä ominaisuuksilla on todettu olevan merkitystä. Riippuvuus voi olla opittua eli esimerkiksi tupakoinnista on tullut tapa käyttää aikaa tai suhtautua edessä olevaan hermostuttavaan tilanteeseen. Riippuvuus voi syntyä myös vaikean elämäntilanteen ja elämänkriisin yhteydessä, esimerkiksi ahdistus yritetään hukuttaa alkoholiin.

Päihderiippuvuudet (esim. alkoholi, huumeet, lääkkeet) ovat yleensä muita riippuvuuksia helpommin tunnistettavia. Vaikka päihderiippuvuudessa on kyse kemiallisen aineen aiheuttamasta fyysisestä riippuvuudesta, siihen liittyy myös haavoittunut mieli. Riippuvuudet ovat tunne-elämän sairauksia, joista toipuminen vaatii uusien toimintamallien ja tunteiden hallinnan opettelua.

Päihteistä irtautuminen tapahtuu etenemällä vaiheittain myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Terapeutti antaa tietoa toipumisprosessista, retkahduksiin liittyvistä vihjeistä, ympäristön vaikutuksesta ja terapiassa työstetään henkisen pahoinvoinnin taustalla olevia asioita ja tapahtumia, jotka ovat usein traumaattisia.

Lisätietoa: www.paihdelinkki.fi, www.aa.fi