Aidant haastatteli Johanna Wahlbeckia, joka on toiminut työnohjaajana seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana Johanna on ehtinyt käsitellä työnohjauksessa asiakkaidensa kanssa monenlaisia työhön liittyviä aihealueita, esimerkiksi erilaisia sote-alan asiakastilanteita, tiimiytymistä, motivaatiotekijöitä, strategian jalkauttamista, työn organisointitarpeita ja muutokseen liittyviä haasteita. Lue Johannan ajatuksia ja kokemuksia työnohjauksesta. 

 

 

 

Mitä sinun mielestäsi työnohjauksessa tapahtuu parhaimmillaan?

Työssä, työpaikalla ja työkavereiden kanssa vietämme ison osan valveillaoloajastamme ja siksi työnohjauksen tuottamilla muutoksilla voi olla hyvin isoja vaikutuksia ihmisen elämään ja hyvinvointiin. Parhaimmillaan ihmisen elämä muuttuu kokonaisvaltaisesti paremmaksi. Vaikka työnohjauksessa käsiteltävät asiat aina palautetaan työn kontekstiin, siinä sivutaan myös esimerkiksi työstä palautumista. Voidaan työstää sitä, mitä sellaista tapahtuu vapaa-ajalla, joka auttaa jaksamaan työssä ja toisinpäin. Koko ajan on tärkeää pitää mielessä, että emme elä vain työtä varten.

Parhaimmillaan ihmiset saavat työnohjauksen avulla kaipaamaansa muutosta aikaan ja saavat lisäksi työnohjauksesta irti jotain extrahyvää ja yllättävääkin. He ymmärtävät aiempaa syvällisemmin omat vaikutusmahdollisuutensa työelämään ja omaan työrooliin. He saavat työnohjauksesta välineitä, joiden avulla voivat päästää irti sellaisesta, mihin eivät voi vaikuttaa ja mitä eivät voi muuttaa ja toisaalta ottavat aktiivisen roolin vaikuttajina ja toimijoina kaikessa, mihin omassa työelämässään voivat vaikuttaa.

Joskus työnohjattavalle syntyy sellainen huippuoivallus, että täytyy vaihtaa alaa. Joskus taas iso onnistuminen työnohjauksessa voi liittyä jännityksen purkautumiseen oli kyseessä sitten henkilökohtainen tai tiimin jännitys tai jokin muu työelämään liittyvä jännitys. Kun saadaan purettua vanhat kuonat, päästään eteenpäin. Työnohjauksessa suunnataan aina katse tulevaisuuteen ja tavoitteisiin.


"Itselläni on tapana aina prosessin lopuksi varmistaa, että jotain käytännön muutoksia tehdään tavoitteiden mukaisesti,

jotta saavutettu työnohjauksen hyöty ei jää pelkästään ahaa-elämyksien tasolle."


Työnohjauksen anti voi olla myös jotain hyvin käytännöllistä. Itselläni on tapana aina prosessin lopuksi varmistaa, että jotain käytännön muutoksia tehdään tavoitteiden mukaisesti, jotta saavutettu työnohjauksen hyöty ei jää pelkästään ahaa-elämyksien tasolle. Toki työnohjauksen hyödyt joskus huomataan vasta myöhemmin, kun tiiliskiviä on ensin työnohjauksessa ladeltu ja myöhemmin rakennetaan jotain muuta tärkeää siihen päälle.

Työnohjauksen tulokset eivät ole samalla tavalla mitattavissa kuin yhtälöt matematiikassa, mutta työnohjauksen asiakastyytyväisyys näyttää suuntaa kuten myös jatkuvan palautteen kerääminen, mikä kuuluu hyviin työnohjauskäytäntöihin. Näistä voi lukea enemmän esimerkiksi STOryn (Suomen Työnohjaajat ry) sivuilta: https://www.suomentyonohjaajat.fi/

 


Minkälaisia työnohjauksen tuloksellisuutta edistäviä valmiuksia tai ominaisuuksia sinulla työnohjaajana on?

Olen tarpeeksi joustava, mutta tarpeeksi napakka ja tarpeeksi ymmärtäväinen, mutta tarpeeksi rajaava. Pystyn toisaalta palauttamaan tavoitteet mieleen ja tarkistamaan niitä, ja tarvittaessa pystyn esittämään myös vaikeita kysymyksiä. Voin myös kysyä tarpeeksi tyhmiä kysymyksiä - sellaisia kysymyksiä, joita ohjattava itse tai hänen oma tiiminsä eivät välttämättä huomaisi kysyä.

Työnohjaajana varsinkin ryhmien kanssa olennaista on pitkä ryhmien ohjaamiskokemukseni, jota on karttunut parikymmentä vuotta erilaisissa tehtävissä. Myös kuvataideterapiapuolen osaamiseni on tärkeää - en pelkää työhön liittyviä asiakkaan tunteita. Taidetaustani toimii pohjana kuvataidemenetelmien soveltamiselle ja tietenkin monipuolinen koulutukseni ja kokemukseni tukevat yksilön psyyken ja ryhmädynamiikan ymmärtämistä. Mutta tässä yhteydessä on todettava, että työnohjaus ei ole koskaan sama asia kuin terapia, vaikka siinä käsitelläänkin työhön liittyviä ja työelämästä kumpuavia tunnekokemuksia.

Hyvän työnohjaajan ominaisuuksia voisi luetella vaikka kuinka monta, mutta minusta tärkeintä on kyky kuunnella tarkkaavaisesti sekä kyky jäsentää kuulemaansa ja tehdä ohjaustyötä tämän pohjalta. Kokemusta ei voi liikaa korostaa. Työnohjaajan pääoma karttuu koko ajan erilaisten asiakkaiden kanssa.


Mitä ohjattavalta vaaditaan tai toivotaan, jotta työnohjaus olisi tuloksellista?

Työnohjattavilta vaaditaan lähinnä sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Jollei työnohjattava itse tee töitä työnohjauksen tavoitteiden eteen, mitään ei voi tapahtua.

 

Mitä hyötyä työnohjauksesta voi olla ajatellen nykyisiä työelämään liittyviä vaatimuksia?

Esimerkiksi oman jaksamisen parantuminen, stressinsietokyvyn lisääntyminen, työn rakenteiden muuttuminen sopivammiksi, ajanhallinnan tehostuminen, työhön liittyvien tunteiden parempi tunnistaminen, omien rajojen selkeämpi tunnistaminen ja asettaminen, oman motivaation kasvaminen ja toisaalta tunnistaminen sekä esimerkiksi tuen saaminen isojen muutosten yhteydessä. Omia asiakastarinoitani - myös työnohjauksista - voi lukea täällä: https://oivallamme.fi/johanna