Kun ihminen hakee lohtua mistä tahansa kokemuksesta siinä määrin, että hän jättää elämästään pois kaikki muut tärkeät asiat ja ihmiset, hän on joutunut addiktion valtaan, sanoo blogin asiantuntija päihdeterapeutti Päivi Saarhelo. Alkoholismi on suomalaisten kansansairaus, jolla on geneettinen alttius periytyä. Yhä useampi päihderiippuvainen käyttää monia aineita ja lääkkeitä. Ajatuksena on: miksi kärsiä, kun apu on saatavilla. 

  

 

 

Riippuvuus voi syntyä melkein mihin aineeseen tai asiaan hyvänsä, mikä tuottaa mielihyvää tai poistaa kipua. Riippuvaiseksi voi tulla esimerkiksi työstä tai opiskelusta, peleistä, sosiaalisesta mediasta, saunasta, seksistä, hölkästä, uskonnosta, ruoasta, jostakin ruoka-aineesta kuten sokerista, rakastumisesta tai kemiallisesta aineesta.                                      

Riippuvuus voi myös siirtyä kohteesta toiseen tai moni riippuvuuden muoto voi esiintyä yhtä aikaa. Kaikista riippuvuuksista ei ole välttämättä samalla tavalla haittaa ihmiselle tai hänen läheisilleen ja jotkut onnistuvat vaihtamaan itselle vahingollisen riippuvuuden vähemmän haitalliseen kuten alkoholin käytön juoksemiseen.


Alkoholin riskikäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 500 000 eli noin 9 % suomalaisista.

Alkoholismiin kuolee vuosittain noin 1200 suomalaista.


Alkoholin riskikäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 500 000 eli noin 9 % suomalaisista. Alkoholismiin kuolee vuosittain noin 1200 suomalaista. Valtaosa alkoholiin kuolleista on työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus kuolleista on kasvanut. Vuonna 2017 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 61 vuotta ja naisilla 62 vuotta. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholismista johtuvista maksa- ja sydänsairauksista.

Tyypillisesti alkoholismi kehittyy vähitellen 10-15 vuoden aikana. Syvenevässä kierteessä ollaan, kun aletaan kiirehtiä ensimmäistä ryyppyä, ei kyetä lopettamaan juomista muiden lopettaessa, aletaan juoda salaa ja juomista ryhdytään puolustelemaan eikä siitä haluta keskustella. Pikkuhiljaa riippuvaisen mielenkiinto muita asioita kohtaan lopahtaa ja juomisen hallintayritykset epäonnistuvat toistuvasti.

AA-liike on osuvasti verrannut alkoholiriippuvuutta allergiaan. Jo pieni määrä alkoholia on alkoholistille liikaa ja se laukaisee pakonomaisen juomahimoreaktion ja johtaa hallitsemattomaan juomakierteeseen.

 

 

Alkoholismiin verrattuna huumeisiin kuolee suomalaisia vähemmän, vuosittain noin 170 ja todennäköisimmin 30–34-vuotias huono-osainen mies. Huumeriippuvainen on usein käynyt vain peruskoulun, lisäksi hän on työtön ja asunnoton. On vaikea sanoa, johtuuko tämä huumeista vai johtuuko huumeriippuvuus varhain alkaneesta huono-osaisuudesta.

Yhä useampi päihderiippuvainen käyttää monia aineita. Esimerkiksi ensin juodaan alkoholia ravintolassa, tunnetaan väsymystä ja otetaan piristävää amfetamiinia, jotta jaksetaan jatkaa juhlimista. Myös seksielämä vilkastuu amfetamiinista tai extacysta. Seuraavana päivänä kärsitään moraalisesta krapulasta, ei saada nukuttua amfetamiinin vuoksi ja otetaan jotain opiaattia, esimerkiksi pubrenorfiinia, jotta saadaan kierrokset laskettua ja alkaa väsyttää ja nukuttaa. Ideana on: miksi kärsiä, kun apu on saatavissa.

 

Päihteet lisäävät dopamiinin tuotantoa

Esimerkiksi heroiinin nopeavaikutteisuus koukuttaa erityisen nopeasti. Myös jo kuukauden Xanor-masennuslääkityksen käyttö johtaa herkästi tottumukseen.

Päihteet lisäävät jopa monisatakertaisesti aivojen mielihyvähormonin dopamiinin erittymistä. Aivojen tottuessa päihteeseen tarvitaan koko ajan suurempia määriä saman tunteen saavuttamiseksi. Ennen pitkää aivot lakkaavat tuottamasta omia luonnollisia mielihyvä- ja kivunlievittämishormoneja, jolloin päihteestä on vaikea päästä eroon.

Jos riippuvainen ei voi tehdä riippuvuutta aiheuttavaa asiaa, syntyy vieroitusoireinen tila, jossa henkinen ja fyysinen vointi heikkenee. Unettomuus, masennus ja ahdistus ovat tavallisia päihdeongelmaisen oireita. Jotkut huumeet saattavat aiheuttaa jo vähäisellä käyttömäärällä vakavia psyykkisiä oireita. Ei ole harvinaista, että hyvinvoiva työssäkäyvä nuori tulee vastaanotolle ja kertoo ensimmäisen tai toisen kannabiksen bilekäytön laukaisseen paniikkihäiriön.


Alkoholiriippuvuuden tiedetään esiintyvän suvuittain.

Perinnöllisyyttä alkoholismissa ei pidä silti liikaa painottaa,

koska ilmeisesti on suureksi osaksi kyse vain alttiuden lisääntymisestä.


Perinnölliset tekijät selittävät 40–60 % alkoholiriippuvuudesta. Alkoholistit yleensä myös tupakoivat. Nikotiiniriippuvuuden perinnöllinen komponentti on suuri, noin 60 %.

Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, mutta toistaiseksi niitä tunnetaan vaan muutama. Alkoholiriippuvuuden tiedetään esiintyvän suvuittain. Tutkimusten mukaan tämä pitää erityisesti paikkansa harvinaisemmassa nk. tyypin kaksi alkoholismissa, joka on vahvasti periytyvä lähinnä miesten sairaus ja siihen liittyvät myös epäsosiaaliset piirteet ja rikollinen käyttäytyminen.

Alkoholismin perinnöllisyyden on todettu liittyvän ainakin aivojen välittäjäaineiden serotoniini- ja gamma-aminovoihapporeseptoreiden geenimuutoksiin. Näyttöä on myös alkoholidehydrogenaasigeenin mutaation aiheuttamasta toiminnallisesta muutoksesta. Suurimmassa alkoholisoitumisvaarassa ovat erityisesti nuoret, jotka kestävät suuria määriä alkoholia humaltumatta.

Perinnöllisyyttä alkoholismissa ei pidä liikaa painottaa, koska ilmeisesti on suureksi osaksi kyse vain alttiuden lisääntymisestä.

 

Riippuvuus on paitsi krooninen aivosairaus usein myös tunne-elämän sairaus

Mitä pidempään riippuvuus kestää, sen kauemmaksi ihminen alkaa erkaantua normaalin arjen todellisuudesta. Tätä riippuvainen itse ei yleensä tunnista. Toipuminen riippuvuussairaudesta alkaa monesti vasta ns. pohjakosketuksen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi vakava sairastuminen sekä työpaikan, asunnon tai parisuhteen menetykset. Monilla alkoholisoituminen kiihtyy, kun viimeinenkin kontrolli häviää työn tai parisuhteen poistuessa elämästä – ja pohjakosketus on lähellä.

Riippuvuuden taustalla voi olla monia syitä. Riippuvaisilla on usein tunne-elämän vaurioita kuten hyväksikäyttöä, väkivallan tai hyljätyksi tulemisen kokemuksia. Monesti riippuvaisen vanhemmilla tai isovanhemmilla on ollut sama sairaus. Nuorilla syrjäytyminen aiheuttaa riippuvuutta ja toisinpäin. Joissakin ammateissa kuten viihde-, edustus- tai ravintola-alan työssä voidaan riippuvuuteen sairastua helpommin, kun päihteitä on jatkuvasti saatavilla. Erilaisten leikkausten ja onnettomuuksien aikainen opiaattipohjainen kipulääkkeiden syöminen kroonistuu joillakin jatkuvaksi käytöksi ja synnyttää riippuvuuden. 

 

 

Riippuvuus on ennen kaikkea krooninen aivosairaus, jossa ihminen ei ole ongelma, vaan ihmisellä on ongelma ja sairaus, josta hän ei useinkaan kykene omin voimin paranemaan, vaan tarvitsee terapeuttista hoitoa ja tukea. Osalla riippuvuus on myös tunne-elämän sairaus, jossa ahdistavat tunteet, elämä ja traumat tukahdutetaan aineella tai tekemisellä, joka helpottaa oloa hetkellisesti. Voisi sanoa, että tunteet niellään tietoisuudesta myöhempää käsittelyä varten. Usein käykin niin, että kun ihminen toipuu, hän alkaa käsitellä esimerkiksi oman lapsuutensa kokemuksia tai omaisen kuolemaa, joka on tapahtunut aikaa sitten. Vasta tervehtymisen myötä tunteiden ja oman elämänkaaren työstämiselle syntyy tilaa.

 

Lähteet:

Asiantuntija päihdeterapeutti Päivi Saarhelo, Päihdetuki Päivätär

Virkkunen&Naukkarinen: Alkoholiriippuvuuden perinnöllisyys. Duodecim: https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo91378