Koronaan sairastuminen on ahdistava ajatus. Se koskettaa meitä kaikkia, vaikka onkin useimmille meistä melko vaaraton. 


Ajatus siitä, että sairastuisi koronavirukseen herättää monissa ahdistusta tai pelkoa, vaikka virus onkin useimmille meistä melko vaaraton. Suomen tasolla laajamittaisten varotoimenpiteiden tarkoituksena on huolehtia, ettei virus leviä tarpeettomasti ja näin suojella riskiryhmiin kuuluvia ja varmistaa tarvittava sairaanhoito vakavasti sairastuneille.

Huolta voi lievittää seuraavilla tavoilla:

Tee se, mitä voit

​​Viruksen leviämistä voi ehkäistä pesemällä kädet runsaalla vedellä ja saippualla erityisesti ennen ruokailua ja sisälle tullessa, sekä aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut. Kasvojen koskettelua ja kättelyä kannattaa välttää. Noudata hallituksen ja viranomaisten antamia ohjeita ja varotoimenpiteitä. Jos kotona on etäkoululaisia, tue heitä oman ja perheen jaksamisen puitteissa. Koulu jatkunee viimeistään syksyllä normaalisti ja opintoja voidaan ottaa kiinni myöhemmin.

Vähennä virusta koskevan tietotulvan lukemista

Seuraa vain luotettavia tiedonlähteitä. Laadukas ja luotettava tieto lievittää ahdistusta. Huhut ja kauhukuviin keskittyminen taas voivat aiheuttaa ja lisätä ahdistusta.

Vietä aikaa läheistesi ja ystäviesi kanssa

Pidä yhteyttä läheisiin ja tukekaa toisianne. Hankalissa tilanteissa läheisten seura parantaa mielialaa. Riskiryhmiin kuuluvia on tärkeä suojella, mutta aikaa voi viettää yhdessä myös etäyhteyksien avulla. Keskustelkaa luottavien tiedonlähteiden antamista ohjeista. Jutelkaa arkisista asioista. Tehkää yhdessä arkisia asioita, laittakaa esim. kotona ruokaa yhdessä. Pohtikaa, miten voitte pitää hauskaa yhdessä tai erikseen.

Pyri säilyttämään normaali arjen rytmi

Tärkeää on pyrkiä pitämään kiinni normaalista arkirytmistä, johon meillä useimmilla kuuluu levon, työn tai touhuamisen ja vapaa-ajan vuorottelu. Toki uudenlaiseen arkeen saattaa syntyä uusia rutiineja, jotka voivat olla hyväksi epidemian jatkuessa vielä pitkään. Erilaiset rentoutusharjoitukset ja hengitystekniikat voivat auttaa ahdistuksen lievittämisessä.

 

Työnohjaus on kustannustehokas investointi tulevaisuuteen, sanoo työnohjaaja, terapeutti Tarja Lounasmeri

Aidant haastatteli Johanna Wahlbeckia, joka on toiminut työnohjaajana seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana Johanna on ehtinyt käsitellä työnohjauksessa asiakkaidensa kanssa monenlaisia työhön liittyviä aihealueita, esimerkiksi erilaisia sote-alan asiakastilanteita, tiimiytymistä, motivaatiotekijöitä, strategian jalkauttamista, työn organisointitarpeita ja muutokseen liittyviä haasteita. Lue Johannan ajatuksia ja kokemuksia työnohjauksesta. 

 

 

Joku päivä havahdut siihen, että olet menossa jonnekin, mutta et tiedä minne ja miksi. Työpaikalla romahdat palaverissa jonkin pienen vastoinkäymisen vuoksi. Kotona raivoat lapsille, itket ja pyytelet anteeksi. Joku aamu et enää pysty nousemaan sängystä. Mikään ei enää tunnu miltään, paitsi että kaikki ahdistaa ja maha on kipeä. Toivot vain saavasi olla rauhassa koko ympäröivältä maailmalta.... Näin kuvaa uupumuksen etenemistä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Liselotte Labbas.

 

 

Taidefilosofi, taideterapeutti ja työnohjaaja Johanna Wahlbeck jäljittää blogissaan taidettamisen alkutarvetta. "Taiteella voi kuvata jotain sellaista, mitä ei muilla keinoin voi tavoittaa", hän sanoo ja kertoo "oudosta kaipuusta", johon looginen tai verbaalinen ei ainakaan yksin voi vastata. Wahlbeck antaa blogissaan myös käytännön vinkkejä taidettamistarpeiden toteuttamiseksi. 

 

20190329_143020

Arto Väisänen 2014-2019: ”Kasvunpaikka” (hiili, gesso ja punaliitu kankaalle)

 

Erityisopettaja, terapeutti Katri Paavolainen kertoo blogissaan, miten nuoren koulusta poisjääminen alkaa usein pikkuhiljaa, ketjureaktion lailla: kouluun meneminen jännittää, poissaolot alkavat, kaveripiiri harvenee, eristäytyminen lisääntyy ja kynnys kouluun palaamiseen kasvaa. Syyt kotiin jäämisen taustalla ovat moninaisia.  Ne liittyvät surullisen usein kiusatuksi tulemisen kokemuksiin, joko menneisiin tai tuoreisiin.

Ei minulla, niin kuin ei kellään muullakaan, ole yksiselitteistä ratkaisua siihen, miten nuorta tuetaan parhaiten, Katri pohtii. Syyt ja sen myötä ratkaisut ovat yksilöllisiä. Blogissa esitetyt ajatukset pohjautuvat siihen tietoon ja kokemuksiin, joita Katri on kartuttanut työskenneltyään parikymmentä vuotta yläkoulussa erityisluokanopettajana ja nykyisin ratkaisukeskeisenä terapeuttina Kuplia-nimisessä yrityksessä.

 

Erityisopettaja, terapeutti Katri Paavolainen kommentoi blogissaan myös Aidantin asiakashaastattelua (https://aidant.fi/ajankohtaista/asiakashaastattelut/143-mista-apua-kun-nuori-pelkaa-memma-kouluun), jossa 15-vuotias Kaisa ja hänen äitinsä Susanna kertovat oman tarinansa siitä, miten koulupelkoisuus voi kehittyä.

 

 

Kun ihminen hakee lohtua mistä tahansa kokemuksesta siinä määrin, että hän jättää elämästään pois kaikki muut tärkeät asiat ja ihmiset, hän on joutunut addiktion valtaan, sanoo blogin asiantuntija päihdeterapeutti Päivi Saarhelo. Alkoholismi on suomalaisten kansansairaus, jolla on geneettinen alttius periytyä. Yhä useampi päihderiippuvainen käyttää monia aineita ja lääkkeitä. Ajatuksena on: miksi kärsiä, kun apu on saatavilla. 

  

 

 

Ahdingossa oleva ihminen voi saada  erilaisia diagnooseja riippuen esimerkiksi aikakaudesta, kulttuurista, lääkäristä tai potilaan odotuksista.